Rikkonaisten sateenvarjojen kokoelma

Kun yö värittää -sadussa  

sade säestää 

Värinauttisisarusten      

matkaa läpi öisen talon. 

Näyttelyynkin haluttiin siis ehdottomasti sadetta

ja niin heräsi kysymys

Miltä sade näyttäisi jos se tehtäsiin lankojen avulla?

Monan Sanasateenvarjo 

inspiroi Annia

virkkaamaan sadetta 

 rikkinäiseen sateenvarjoon kierrätyslangoista 

ja kiiinittämään niihin pisaroiksi helmiä ja paljetteja.

Sitten sateenvarjoja löytyi lisää

(ihmiset hylkäävät niitä helposti linja-autopysäkeille ja puistonpenkeille)

ja niin syntyi rikkinäisten sateenvarjojen kokoelma, 

jonka tekemiseen on osallistunut Annin ja Monan lisäksi myös Värinauttien ystävät.

Ja KAS NÄIN! 

 

Sataa 

sataa 

ropisee!

Uniteltta

Missä Värinautit nukkuvat?

No teltassa tietenkin!

Eikä missä tahansa teltassa vaan Värinauttiperinteiden mukaisesti

Hänen kuninkaallisessa uniteltassaan,

jonka katolla komeilee kultainen kruunu.

Kankaat saatiin kokoon keräyksellä

ja ne värjättiin yhdessä 

eräänä kankaiden värjäämiseen sopivana 

aurinkoisena kesäpäivänä

ja niin ne liehuivat sinisyyttään tamperelaisella parvekkeella.

Mona kurkkaa teltasta.

Mona suunnitteli, ompeli ja kasasi teltan ja sen sisäkankaan 

yhdessä apujoukkojensa kanssa Nokialla

ja kokonaisuudesta tuli upeampi kuin Anni koskaan osasi kuvitellakaan.

Sisälle laitettiin tietysti discopallo niitä iltoja varten, 

kun uni ei meinaa tulla ja on tanssittava itsensä väsyksiin.

Sisällä kuuluvat ja teltan sisäkankaaseen kuvitetut 

Värinauttien unet tehtiin siten, että 

Mona kirjoitti Annille unen, jonka Anni kuvitti

ja 

Anni piirsi Monalle unikuvia, jotka Mona sanoitti.

Näistä unista koottiin teltan sisälle ääninauha,
jossa unet sekoittuvat toisiinsa luoden unensekaista tunnelmaa.

Paina siis pääsi tyynyyn kruunatussa uniteltassa
 ja tutustu Annun ja Unnan uniin taskulampun valossa. 

". Kala oli hauki. Tai ainakin hauentapainen." Annin luonnos

Avajaispäivän tunnelmia Oulussa

Lumotut sanat -festivaalin info

Näyttelyn vieraskirjapöytä

Aina vaan sanasadetta

Pitsinen katto

Kauniita yksityiskohtia

Sanamattopeli

Tertius Nuttilaisen yöllisiä havaintoja

Annu ja Unna hetkeä ennen virallista avajaispuhetta.

Varjoja!

Unna ja Annu.

Kuvat: Francisco Socal

Terveisiä Ouluun!

Oi Oulua oi!

(ihana paikka ja kaupunki)

Siellä näyttelymme nyt on 

Valvegallerian 

upeissa tiloissa,

 ammattitaitoisen ja mukavan 

Valveen henkilökunnan huomassa.

Oulun reissu ja taannoiset avajaiset

olivat niin mieleenpainuvat, 

että hetki on mennyt kaikkea sulatellessa. 

Näyttää nimittäin siltä, 

että oululaiset hymyilevät aina

ja ottavat vieraansa avosylin vastaan.

(hyvin uttilaista, huomaamme) 

Lisäksi näyttelyn kasaaminen sujui suit-sait-sukkelaan

ja tehtiin lämmöllä ja ajatuksen kanssa.

Huikkaammekin heit! 

ja lämpimät kevätterveiset Utista:

Mukavalle taksikuskille, joka oli meitä kentällä vastassa.

Lämpimälle lounaalle, jonka saimme heti Valveelle päästyämme.

Kalevan Eeva-toimittajalle, joka teki meistä hienon ja ison jutun.

Forum-lehden Sadulle, jonka juttu käsitteli Annua ja Unnaa.

HolidayInn Oulun ihanalle henkilökunnalle.

Maijalle, joka teki tämän hienon merihirviön

ja kaikille mörkötreffeillä tapaamillemme ahkerille askartelijoille!

Sekä tietenkin:

Valveen henkilökunnalle, joka tuntuu puhaltavan yhteen hiileen ja saavan kaiken onnistumaan.

Katrille, Katille, Annalle, Minnalle, Jaanille, Juusolle, Maarialle ja Hannalle erityisesti KIITOS.

Unohtamatta tietenkään 

mörköjä ahkerasti leikanneille ja liimanneille Lumotut Sanat -harjoittelijoille. 

Olkoon Lumotut sanat -festivaali

täynnä värikkäitä kävijöitä 

ja hyvää tunnelmaa!

Lipasto

Kun yö värittää -sadussa värit löytyvät lopulta lipaston laatikosta,
"jonka koloihin ja syvennyksiin olisi voinut piiloutua vaikka mitä."

Näyttelyn lipasto on mustia laatikoita, 

jotka kaikki kätkevät sisäänsä yhden värin ja unimaiseman.

Alun perin Rullalla (syksyllä 2013) laatikoita oli 14, 

nyt Ouluun laatikot ovat monistuneet ja niitä on 26.

Laatikoista 20 on Annin tekemiä ja 6 muiden.
Mona on tehnyt hienon lattialla lepäävän laatikon, jonka sisällä on...
uskakaa tai älkää!
Lehmiä!
ja oi! kesä!

Unimaisemien rakentaminen sai alkunsa tutustumalla
ja kyselemällä millaisia unia ihmiset näkevät.
Listasimme näitä asioita.
He leijuvat, lentävät, kohtaavat villieläimen, 
sukeltavat, naamioituvat,uskaltavat, ihmettelevät, eksyvät, pelkäävät..


Laatikot on tehty kierrätysperiaatteella.
Laatikoiden vanerit on Kuopiosta erään kerrostalon hissiremontista
ja sisällä olevat maisemat on nekin tehty kierrätysmateriaalista.
Toisen roska on siis toisen taidetta.

Unessa kaikki on mahdollista.
Kierrätettyä materiaalia käyttäen
 unimaisemiin nousi selvästi kaksi teemaa ylitse muiden.
Vesi ja eläimet.
Ja koska sattumaa ei ole...
http://www.hs.fi/terveys/a1423026307214

ota siis taskulamppu käteesi ja
kurkkaa, avaa, kurota, 
katsele, haista, kosketa.

Ouluun!

Näyttelyn matka kohti Oulua 

ja Valvegalleriaa

alkoi tänään

kun näyttely pakkautui 

syvän tummanpunaiseen pakettiautoon.

Kuvassa (myöskin oululainen) JUUSO 

juuri ennen auton käynnistymistä.  

 terveisiä moottoritielle Juusolle ja Maarialle!

 

Mörkötreffit

Meillä on treffit mörköjen kanssa

ja myös sinut on kutsuttu!

Tule Värinauttien mörkötreffeille

sunnuntaina 12.4. klo 13-15

Annantalolla 

Kun yö värittää -näyttelyssä!

Sana-ja kuvataidetyöpaja on kaikille ilmainen ja avoin 

ja työpajassa työskennellään pareittain, lapset ja aikuiset yhdessä.

Lisätietoa Annantalon sivuilta!